Muutto ja ensimmäisen päivän tunnelmat

Mitä todennäköisesti tapahtuu, kun kroppa on kovilla ja stressi alkaa ainakin hetkellisesti helpottamaan? Sairastuminen. Ja se on juuri se, mitä ei toivoisi tapahtuvan juuri silloin, kun edessä on muutto, jota olet vuodenpäivät odottanut. Kuten lokakuussa ennen muuttoa kirjoittelinkin, minulla tuli kurkku kipeäksi muutama tunti sen jälkeen, kun oltiin saatu muuttolupa. Toivoin taudin menevän lievänä ohi, mutta toisin kävi.

Meillä oli muuttotarkastus tiistaina ja muuttopäiväksi oli sovittu lauantai. Tiistain ja keskiviikon oli sellainen pieni flunssainen olo. Jaksoin kuitenkin keskiviikkona käydä asentamassa meille lamellikaihtimet. Torstaina töissä alkoi olla vähän lihassärkyä, mutta ei antanut luonto periksi lähteä kotiin kesken päivän. Ei ollut kuitenkaan kuumeinen olo. Lihassärky jatkui pitkin iltaa ja mittasinkin kertaalleen kuumetta. Ei ollut. Ei muuta kuin lasten kanssa raksalle siivoamaan! Raksalla sain nippa nappa imuroitua ja tarkoitus oli nopsaan mopata lattiat. Minulla jatkui kuitenkin lihassärky ja se äityi lopulta nivelsäryksi, joka tuntui siltä, kuin joku olisi iskenyt pesäpallomailalla polviin. Moppaamisen sijasta nojailin vain moppiin ja en saanut mitään aikaiseksi. Se siitä loppusiivouksesta. Jäi muutama muukin asia tekemättä. Piti antaa periksi ja ilmoittaa töihin sairastumisesta. Yhden tekstiviestin kirjoittaminen kesti 15 minuuttia, joten siinä vaiheessa itsekin tajusin, että nyt taitaa iskeä tauti kunnolla päälle. Minulla on todella korkea kynnys jäädä pois töistä, joten yritän aina viimeiseen asti sinnitellä. Joskus ehkä vähän liiankin kauan.

Kotona lasten mentyä nukkumaan mittasin kuumeen. 39,0. Ei ihme, että oli kurja olo. Myöhemmin illalla kuume vielä hieman nousi, korkeimmillaan se oli 39,3. Aika kivat lukemat ottaen huomioon, että meillä oli muutto siitä reilun vuorokauden kuluttua. Äitini kertoi, että heillä oli ollut töissä mystistä yhden päivän kuumetautia. Onnekseni huomasin, että olin saanut tuon saman mysteeritaudin. Kuume laski siis yön aikana ja seuraavana päivänä jaksoin sitten kotona hissukseen ieman pakkailla loppuja tarvaroita. Lauantaihin mennessä olo oli kohentunut huomattavasti, joten jaksoin olla muutossa apuna.

Muutto meni oikein rivakasti ja rattoisasti. Sukulaisten ja ystävien voimin saatiin muutto hyvin tehtyä. Lapset olivat mummun luona yökylässä perjantaista lauantaihin, joten he pääsivät sitten yökylästä suoraan uuteen kotiin.

Osa ensimmäisestä muuttokuormasta

Muutto meni muuten kommelluksitta, mutta unohdettiin yksi hyllykkö vanhan kodin rappukäytävään. Meillä pääsi kerrostaloon kolmesta eri kerroksesta, joten ensimmäinen keikka tehtiin eri tasolta ja sinne se hylly sitten unohtui. Muistettiin asia illalla, kun Mika oli lähdössä palauttamaan muuttoautoa. Mika oli muistanut hyllyä hakiessa, että ei ollutkaan ainut unohtunut asia. Pyörät! Onneksi muisti ne matkalla, joten sai napattua myös pyörät matkaan. 

Lipasto odotti kiltisti siinä mihin se unohtui

Meillä oli vuokrasopimusta vielä reilu viikko jäljellä siinä vaiheessa kun muutettiin, joten loppusiivousta ei onneksi tässä vaiheessa tarvinnut vielä tehdä. En olisi sitä kyllä sairaana jaksanut tehdäkään.

Muuttoavulle muuttojuomaa

Muuttoilta meni tavaroita paikoilleen laittaessa ja ihmetellessä sitä, että nyt raksasta olikin tullut koti. Minulla iski kova flunssa päälle ja ääni lähti. Minun ääni ei tosin ollut ainoa asia, joka joutui kadoksiin. Vanhemmalta pojalta oli pitkän aikaa heilunut hammas, mutta hän ei ollut antanut ottaa sitä pois. Iltapalapöydässa sanoin hänelle vitsillä, että syö ruisleipää siihen malliin, että irtoaa se hammas. Tuumatiin, että olisipa hauska sattuma, jos se nyt irtoaisi ensimmäisenä iltana uudessa kodissa. Illalla hammaspesulle mennessä huomasin, että hammas oli kadonnut. Etsittiin sitä lattioilta, mutta ei tullut mistään vastaan. Oli varmaan mennyt sitten mahaan sen reuisleivän kanssa, poika ei ollut itse asiaa lainkaan huomannut. Muuton saldona siis yksi kadonnut ääni ja yksi kadonnut hammas. :)

Olin ostanut meille jääkaappiin shampanjaa muuton kunniaksi. Oli muuten ensimmäinen kotiin ostettu shampanjapullo. Saatiin meidän äidiltä muutton kunniaksi ihanat Iittalan Essence-kuohuviinilasit. Olin sanonut äidille, että minulla ei ollut mitään hajua missä on meidän kuoharilasit, että juodaan sitten muuttokuoharit vaikka pahvimukista. Ei onneksi tarvinnut.

Tässä vaiheessa olo oli kyllä todella huojentunut ja kiitollinen! Iso projekti oli saatu kuta kuinkin päätökseen ja koko perhe oli kasassa saman katon alla. Meillä oli haaveena, että oltaisiin päästy muuttosaunaan, mutta kiukaan kanssa tuli pieniä teknisiä ongelmia. Huomattiin viikko ennen muttoa, että meille oli toimitettu väärä kiuas.. 

Ensimmäinen aamu uudessa kodissa oli ihana! Aurinko paistoi pitkästä aikaa. Vai kiinnittikö siihen vaan nyt eri tavalla huomiota. Aamukahvi maistui paremmalta kuin pitkään aikaan ja kiireetön tunnelma tuntui pakahduttavan ihanalta. Ihastelin auringon luomia varjoja ja nautin. 

Lähdimme koko perhe pitkästä pitkästä aikaa yhdessä aamukävelylle. Tämäkin tuntui ihan harvinaisen ihanalta. Ei muistettu Mikan kanssa kumpiikaan, milloin viimeksi oltaisiin käyty koko sakilla yhdessä ulkoilemassa. Samalla reissulla käytiin läheisellä rakennustyömaalla, johon valmistuu poikien tuleva koulu.

Oli ihana puuhastella kotona. Lapset jäivät ulos leikkimään naapurin lasten kanssa. Pian meillä olikin taloesittely käynnissä, kun vanhempi pojista pyysi naapurin tytön meillä käymään. Oli ihana jotenkin hoksata, että tämä on nyt meidän normaalia elämää. Kavereita tulee ja menee ovesta sisään ja ulos. Meille voi tulla leikkimään ja lapsilla on leikkikavereita. Tavallinen arkinen elämä, se onkin ollut juuri se, mistä ollaan viime aikoina haaveiltu. Nyt se on sitä. Mahtavaa!

Päiväkahvi ja jäätelöä :)

Tein myös jotain todella harvinaista. Jotain, mitä ei ole tapahtunut pitkään aikaan. Heittäydyin sohvalle ja nostin kintut kohti kattoa! Tätä on toivottavasti luvassa lisää myös jatkossa :D

// Anni-Maaria