Näytetään tekstit, joissa on tunniste pitkästä tavarasta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pitkästä tavarasta. Näytä kaikki tekstit

tiistai 2. tammikuuta 2018

Vuoden 2017 Topit ja Flopit TOP 3 - Topit

Aika maltillisen TOP 3 - Flopit - listauksen jälkeen, olisi vuorossa hieman ruotia kolmen kärkeä onnistumisista ja hyvin menneistä valinnoista. Tähän mennessä (onneksi näin) niitä on paljon enemmän, ja niiden järjestykseen laittaminen hankalampaa kuin näiden muutamien pienien floppien.

Topit TOP 3:

1. Oikeastaan koko projektin kantavana voimana ja selkärankana ovat olleet loistavat kirvesmiehemme Seppo ja Kari. Ja etenkin Seppo, joka siis toimii myös vastaavanamestarina. Kirvesmiehien vastuu korostuu pitkästä tehtäessä. Heidän pitää osata soveltaa , tehdä omatoimisesti ratkaisuja, tulkita kuvia ja selvittää asioita silloin kun jokin epäilyttää. Ja ennenkaikkea heidän pitää tietää mitä tekevät! 

Meidän onneksemme saimme vetovastuuseen tekijän, joka on rakentanut ja valvonut lukuisia pitkästä tehtyjä puu- ja kivirunkoisia taloja. Toinen onni oli, että Seppo sai kaverikseen projektiin Kapan, jonka ei siis alunperin pitänyt työmaallemme tulla, vaan alkuperäisen timpurin estyessä saatiin pyydettyä Kapa projektiin mukaan. Kapa on aisaparina Sepon kanssa tehnyt töitä useita vuosia ja kymmeniä, ellei satoja, projekteja yhdessä. Heidän työskentelyään on mukava seurata. Toinen kun huutelee telineiltä tai nosturilta mittoja ja tarpeita niin toinen tietää tasan tehdä oikeanlaisen kalikan oikeaan paikkaan. Tämä varmaan onkin syy, miksi hukkapätkää ei ole tähän mennessä tullut kuin arviolta 1-2 m3, mikä on minun mielestäni todella vähän. Jokainen asennettu puutavara on kuitenkin tullut työmaalle ns. pitkänä ja se on mitoitettu asennettaessa oikeaan mittaan!

Erityisen mukavaa on ollut myös se, että työmaalla ei ole tarvinut käydä jatkuvasti valvomassa tai "vahtimassa", että mitä siellä on tehty ja onko tehty niin kuin olisi pitänyt. On pystynyt täysin luottamaan siihen, että hommia tehdään ja ne mitä tehdään, on juuri niinkuin pitääkin!


2. Taloa tontille suunnitellessamme, hyvin varhaisessa vaiheessa tuli kriteeriksi taloon kytketty katos kahdelle autolle. Tälle kriteerille on muutamakin kokemuksen osoittama syy. Ensimmäinen, ja ehkä selkein, on se että Suomen kesän ollessa melko vähä sat.. aurinkoinen, on aika mukava kävellä autolta kuivana sisälle. Varsinkin kun noiden muksujen kanssa tahtoo autoon meneminen, ja sieltä nouseminen, kestää. Toinen aika merkitsevä tekijä on raha. Nimittäin kytkettynä katoksena, jossa on varasto mukana, rakentamiskustannukset ovat paljon alhaisemmat kuin erillisenä rakennuksena tehtäessä. Autotallia emme edes suunnitelleet oikeastaan missään vaiheessa rakentamista. Edellisessä talossamme meillä oli autotalli ja perusteltua tarvetta sille emme nyt löytäneet. Autolle kuitenkin paras säilytyspaikka on katos!

Katoksen sijoittaminen talon yhteyteen ja katettu kulku sisälle asti on osoittautunut jo nyt nappivalinnaksi!




3. Kolmatta sijaa on aika vaikea päättää. Hyviä, pienempiä juttuja on paljon ja niitä voisi listata vaikka kuinka, mutta otetaan nyt suuremmat linjat ja laitetaan kolmannelle sijalle: pitkästä rakentaminen.

On ollut mahtava nähdä miten talo nousee vaihe vaiheelta ja vielä mahtavampi asia on kun on saanut itse olla mukana sitä tekemessä. Olen oppinut älyttömästi rakentamisesta, työvaiheista ja materiaaleista. Tietyt asiat ovat tulleet aivan uutena ja osaan on saanut tarkempaa, syventävää tietoa. Itseni ja monen projektia sivusta seuraavaan, on yllättänyt projektin nopea eteneminen. Loppupeleissä työvaiheita ei ole älyttömän montaa, varsinkaan itse rungon tekemisessä, mutta nekin ovat sitäkin tärkeämpiä. Meillä kun ei ole ihan normaali yksikerroksinen talo, on tekeminen tällaisessa vielä hitaampaa kuin normaalissa harja- tai pulpettikattoisessa talossa jossa on 4 tai 6 nurkkaa. Jos me olisimme poistaneet nurkkia, tehneet talosta matalamman, emmekä tehneet terassia noin kuin teimme, olisimme säästäneet työviikkoja useita!

Jos olisimme ottaneet tämän elementtinä, olisi se maksanut tajuttomasti ja en ole yhtään varma olisiko sitä tällaisenaan edes pystynyt elementeistä tekemään!

Omalla työllä ja materiaalihankinnoilla ollaan säästetty jo useita useita tuhansia. Olenkin miettinyt, että miksi maksaisin talotehtaalle siitä, että elementit tehdään tehtaalla ja tuodaan kokonaisina tontille. Ainoa syy minkä olen keksinyt on aikataulu. Olisihan sillä säästänyt ehkä kuukauden tai maksimissaan kaksi. Kustannukset olisivatkin olleet sitten jotain muuta kuin nyt.

Suosittelen kyllä rakentamista miettiville vaihtoehtona pitkästä, tai vähintäänkin pre-cuttina, rakentamista. Toki se tarvitsee luotettavat tekijät, reilusti aikaa ja tietämystä itseltä rakentamisesta sekä joustavan aikataulun.

Alla pienoinen kollaasi projektin etenemisestä.

















Kaikenkaikkiaan voidaan kyllä todeta, että tässä vaiheessa ollaan tyytyväisiä tekijöihin, valintoihimme ja tekemiimme ratkaisuihin. Tästä on oikein hyvä aloittaa vuosi 2018 ja alkaa siirtämään tekemisen painopistettä sisätöihin. Timpurimme työskentelevät todennäköisesti vielä tämän viikon ja sen jälkeen on ulkoverhous heidän osaltaan valmis.

// Mika

P.S. Vuoden 2017 Flopit TOP 3 pääset lukemaan täältä.

sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Materiaalilaskentaa

Kappaletavarasta kun taloa tehdään, yksi iso osa projektia on materiaalimenekkien laskeminen. Taitaa yleensä kappaletavarasta tehtäessä vastaavamestari laskea menekit, mutta meidän projektissa minä olen ne laskeskellut itse. Tähän mennessä olen laskenut ja tilannut anturamuotit, harkot, laastit, harjateräkset, teräsverkot, sadevesi- ja salojaputket, kaivot sekä ulkopuolen routa- ja runkoeristeet.

Tänään oli työnalla laskea puutavaramenekit, eli runkotolpat, koolauslaudat ulos ja sisälle, ruodepuut, ulkoverhouspaneelit ja räystäslaudat. Niin ja on siellä muutama teräspilarikin kuviin piirrettynä.

Yhden seinän leikkauskuva. Näistä näkee kaiken olennaisen mitä perustus-, runko- ja vesikattovaiheissa tarvitsee. Leikkauskuvia taloista on useita, meillä on kahdeksasta kohdasta erilliset leikkauskuvat.

Puutavaraa menee karkeasti 6,5-7 km. Puuta menee mm. seuraavia kokoja 48x148, 25x100, 25x50, 22x100, 48x48, 22x125, 28x170 sekä kolmea eri liimapuukokoa 115x360, 90x225 ja 140x140. Onneksi näitä ei sentäs tarvitse laskea ihan metrin tarkuudella, sen verran laskennassa oikaisin :). Mutta nyt pääsee näistäkin kyselemään hintoja, kohtahan näitäkin pitää jo alkaa tilailemaan.

Rungossa käytetyn puutavaran kanssa pitää olla tarkanna, sillä rakennusvalvonta vaatii puutavaralle CE-merkkiä. Rungoissa pitää käyttää myös virallista mitallistettua ja lujuuslaijteltua puutavaraa. Jonkin verran markkinoilla on puutavaraa, joka teorissa on sellaista jota voisi käyttää, mutta sillä ei ole virallisia dokumentteja. Olkaahan tarkkana, jos erityisen edullista puutavaraa on saatavilla!

Julkisivu, näistä mm. laskeskelin ulkoverhouksen menekkiä.

Rakennesuunnittelijalta saatujen kattotuolikuvien perusteella olen pystynyt kyselemään jo alustavia tarjouksia tehtailta.  Alustavat tarjoukset olen jo saanut myös kattopelleistä, kattoturvatuotteista sekä ränneistä. Pelleille ei montaa toimittajavaihtoehtoa ollutkaan, koska meidän pitkä lape on n.18m. Kirjoitellaan katosta tarkemmin omassa julkaisussaan, kunhan siellä asti ollaan.

Tässä kuvassa näkyy kattotuolien paikat. Kattotuoleja on kuutta erilaista. Kuvassa näkyy myös runkotolpat josta niiden kappalemäärä oli helppo laskea.


Puutavaran laskennassa pitää muuten miettiä myös se, minkä pituista tavaraa tilaa, jotta hukka olisi mahdollisimman pieni. Siinäkin on oma miettimisensä, että mihin kohti niitä sahauksesta jääviä kalikoita saisi hyödynnettyä. Väkisinhän tuota hukkaa aina tulee, mutta eiköhän niille jotakin keksitä, jos ei niitä seinälle saa. Rakennellaan vaikka leikkimökki  :).

//Mika

sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Tästä se lähtee..

Ensimmäinen blogi-päivityksemme näkee päivänvalon, JEEE!

Jokin tovi on blogia jo laiteltu kuntoon ja nyt alkaa pikkuhiljaa olemaan siinä mallissa, että tänne pystyy ja uskaltaa jo jotain kirjoitella. Asiaa on älyttömästi mistä voisi kirjoittaa, mutta pitäisi nyt alkaa pikkuhiljaa jäsentelemään, että miten lähtisi sanaista arkkua avaamaan.

Kerrotaanpa vielä hieman taustaa tälle meidän projektille. Eli olemme tosiaan rakentaneet Jyväskylään yhden omakotitalon 2010-2011. Siellä ennätimme asua n.3 vuotta, ennen kuin muutimme Siilinjärvelle, Kuopion kupeeseen. Asuttuamme reilun vuoden rivitalossa, alkoi mieli halajamaan takaisin omakotitaloon. Katsellessamme talotarjontaa Kuopiosta, tulimme siihen tulokseen, että ehdottomasti järkevintä on rakentaa talo itse. Mieluista ja sopivan hintaista pakettia ei vain löytynyt sellaiselta alueelta johon olisimme olleet valmiita muuttamaan.

Kuopiosta olemme kahden vuoden aikana hakeneet kolme kertaa tonttia samalta Hiltulanlahden alueelta. Joka kerta olemme tontin saaneet, mutta kaksi ensimmäistä olivat ns. jämätontteja, jotka eivät olleet meidän tarpeille sopivia. Nyt tammikuussa 2017 kolmas kerta toden sanoi ja saimme hakemamme 1000m2 tontin.

Näiden kahden vuoden aikana jona olemme projektia suunnitelleet, olemme ehtineet suunnitella taloa ja miettiä toiveitamme usealtakin eri kantilta, voisi sanoa että välillä vähän liiankin monelta. Nyt kuitenkin on alkanut löytymään selvät sävelet, visiot ja tarpeet ovat alkaneet kohtaamaan. Paljon on ollut apua siitä, kun on voinut miettiä kuinka tehtiin asioita ensimmäisellä kerralla. Helppo pallotella ideoita, että toimivatko vai eivät kun on jo joitain koittanut ja todennut toimiviksi tai vähemmän toimiviksi.

Seuraavassa kirjoituksessa voitaisiin avata jo vähän suunnitelmia ja visioitamme sekä sitä miksi passiivitalo puusta.

Tervetuloa seuraamaan blogiamme! Tästä se lähtee! :)

// Mika & Anni-Maaria
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...