Passiivirakentaminen ja rakenne

Passiivirakentaminen jakaa mielipiteitä. Passiivitaloja sanotaan hometaloiksi ja pullonkauloiksi. Itse olen huomannut, että henkilöt jotka näin puhuvat, eivät selvästikkään ole tutustuneet aiheeseen. Tottahan se on, että talot ovat tiiviitä, mutta niin niiden kuuluukin olla, jotta saavutetaan vedoton ja lämpöhäviötön rakenne. Kyllä se ilmanvaihtokone hoitaa ilmanliikuttelun niin kuin kuuluukin.

Passiivirakentaminenhan tarkoittaa yksinkertaistettuna tehokasta rakenteiden lämmöneristystä, mahdollisimman pieniä rakenteiden ilmavuotoja, talon pientä energian kulutusta ja ilmaisen energian hyödyntämistä.
Toisin sanoen, passiivitalot tehdään vähimmäismääräyksiä tiukemmilla kriteereillä ja tarkemmalla työnlaadulla ja määräyksiä paremmilla tuotteilla. Passiivirakentamisessa ei sallita huonoa suunnittelua tai sinnepäin tehtyä asennustyötä. Siksipä on erittäin tärkeää joko perehtyä itse aiheeseen tai löytää aiheesta tietävät suunnittelijat sekä urakoitsijat.

Viisaammat ovat laskeneet, että passiivirakentaminen on n.5-10% kalliimpaa kuin ns. normaalirakentaminen, saapa nähdä, hieman epäilen. Passiivitalossa kun ei kuitenkaan tarvitse kalliita lämmitysjärjestelmiä ja toisaalta, suunnittelussa pitäisi pyrkiä välttämään hyvin erikoisia  ratkaisuja, jotka myöskin lisäävät yleensä kustannuksia rakennettaessa. Rakenteet on mahdollista tehdä tuotteilla, jotka eivät kasvata rakennepaksuuksia ja jopa korvaavat useamman tuotteen yhdellä tuotteella.
Hyvin olennainen asia on myös asumisen käyttökustannukset sekä elinkaarikustannukset, jotka passiivitalossa voivat olla jopa 50-70% pienemmät kuin vähimmäismäärysten mukaan tehdyssä talossa. Tämä johtuu siitä, että lämmitysenergian tarve on hyvin hyvin vähäistä, kalliita lämmitysjärjestelmä investointeja ei tarvitse tehdä (eikä huoltaa niitä koneita) ja rakentamisen laadun ollessa hyvä rakennettaessa, korjauskustannukset ovat pienet (tämä tosin riippuu hyvinkin paljon jokaisesta rakentajasta). Uskoisin myös, että passiivitalon vs. normaalin talon jälleenmyynti arvo on parempi.

Tässä hieman teknistä liirumlaarumia, eli meille tulevat rakenteet :

Seinärakenne:

lähde kingspan.com

Meille tulee kuvasta poiketen ulkopuolelle tuulensuoja, joka suojaa runkoa tuulelta ja kosteudelta.
Vahvuudet ulkoapäin:
50mm tuulensuoja
150mm kivivilla
100mm kingspan thermo, toimii myös höyrynsulkuna
Tällä päästään tuohon U-arvoon 0,09


Yläpohja:

lähde kingspan.com

Vahvuudet sisältäpäin:
50mm kingspan thermo, toimii myös höyrynsulkuna
450mm puhallusvilla
U-arvo 0,07

Alapohja:
sisältäpäin polystyreeni eristeillä (tämä saattaa vielä muuttua)
Reuna-alue 200mm
Keskelle 200mm
U-arvo 0,09


Loppujen lopuksi, passiivirakentaminen on hyvin yksinkertaista. Pitää vain osata ottaa huomioon suunnittelussa oikeat asiat ja tehdä työt tarkkaan sekä käyttää laadukkaita, energiatehokkaita materiaaleja.

Hyvää tietoa passiivirakentamisesta löytyy www.passiivi.info sivustolta.
Myös wikipedia tietää hyvin passiitaloista.

Tietoa löytyy myös hyvin tavarantoimittajien sivuilta:
Kingspan
Paroc
Finnfoam

//Mika

Puinen passiivitalo

Ajatus passiivitalon rakentamisesta syntyi oikeastaan silloin, kun muutimme rakentamastamme talosta nykyiseen rivariin. Omakotitalossa meillä oli _kaiken_ sähkön kulutus 124m2 talossa, lämpimässä autotallissa ja varastossa, n. 13 000 kWh, kun nyt 93m2 rivarissa meillä on n.11 000kWh. Ja tämä rivari on vieläpä uudempi kuin meidän rakentama okt, toki kaksi lastakin on tullut energiaa kuluttamaan.

Okt:sta muuttaessa kuvittelimme, että käyttökustannukset laskevat, mutta oikeastaan toisin kävi.
Aloin miettimään, että jos vielä talo joskus rakennetaan, se tulee jollain tapaa olemaan energiatehokas. Ja nyt, mitä enemmän asiaan on perehtynyt, sitä järkevämmäksi ratkaisu on osoittautumassa. Miksi maksaa esimerkiksi korkeita käyttökustannuksia, kun voi päästä murto-osalla?

Varsinaisesti sana passiivitalo tuli mukaan tänä talvena, kun selvittelin vaihtoehtoja pakettitalon ja pitkästä rakennetun talon välillä. Viimeisenkin epävarmuuden häivenen vei pois keskustelut erään urakoitsijan kanssa. Hän sai vakuutettua minut tästä rakennustavasta (itsekkin olin hieman skeptinen tähän kenkälaatikko-ajatteluun aluksi), mutta asiaan perehdyttyäni, on pakko kysyä, että miksi ei?

Oikein rakennettuna ja tehtynä (tässä on todella tärkeää, että tekijä tietää mitä tekee) passiivitalo puusta on todella järkevä rakennuskustannuksiltaan, energiatehokkuudeltaan, käyttökustannuksiltaan ja myös asumismukavuuksiltaan. Näin saadaan tiivis ja vedoton koti, ilman massiivisia seinärakenteita ja kalliita lämmityslaite investointeja.

Ainiin, olennainen pointti meidän talossa on tuo runkorakenne ja käytettävät eristeet, eli runko tehdään villa+polystyreeni (kansan kielellä finnfoam, kingspan (ent. spu)) yhdistelmällä. Tällä menetelmällä taloja on tehty aikaisemminkin, eli mistään uudesta jutusta ei ole kysymys.
Availen tuota runkorakennetta tarkemmin jossain vaiheessa.

Meille kappaletavarasta rakentaminen on ehdottomasti järkevin vaihetoehto, koska pystyn itse hankkimaan kaikki materiaalit suoraan toimittajilta työpaikkani kautta ja ylimääräiset "kustannukset" jäävät välistä pois.
Meille tulee pari kirvesmiestä tekemään ainakin perustukset, runko- ja vesikattopystytykset sekä mahdollisesti jotain sisätöitä. Mutta tarkoitus on omalla työllä tehdä mahdollisimman paljon ja näinollen myös säästää kustannuksista.

Rakentamisen ohessa saan päivitettyä myös omaa osaamistani valikoimista, tuotteista ja menetelmistä sekä pääsen itse "kokeilemaan" tuotteita joita normaalisti myyn asiakkailleni. Tästä käytännönkokemuksesta on suuri apu työssäni, kun pystyy kertomaan ja perustelemaan ominaisuuksista oman kokemuksen kautta.
Saattaa mukana olla muutama erikoisempi materiaali/tuotekkin, mitä ei välttämättä Kuopion alueella ole juurikaan käytetty, saas nähdä.

//Mika