Viimeiset maalaushommat sisällä tehty!

Tajusin juuri, että olemme asuneet tässä talossa nyt 9 kuukautta. Ja vasta pari päivää sitten sain vihdoin ja viimein tehtyä viimeiset maalaukset sisältä valmiiksi. 9 kuukautta, sehän on vähän kuin olisi vauvaa odottanut ja nyt saanut viimein synnytettyä. :D 

Tämä "odotusaika" ei ollut suinkaan helpoimmasta päästä. Välillä on pitänyt lähes pakottaa itsensä tekemään jotain. Toisinaan on ollut myös huumori kaukana näistä maalaushommista. Viime kesänä, kun minulla oli aikaa maalata oli aivan sairaan kuuma. Ei onnistunut maalaaminen päivällä, illalla eikä yölläkään, kun oli vaan niin kuuma. Koko ajan. Maali nahkoittui ja ammattimaalareillakin oli kuulema haasteita. Sitten kun sää oli parempi ei ollutkaan enää aikaa maalata. Niinpä maalaushommat jäivät rästiin muuton jälkeiselle ajalle.

Alkukevään aikana sain tehtyä rästilistalta pois monta maalaushommaa. Viimeisimmäksi jäi ehkä kaikkein huomaamattomimmat: ulko-oven ja aulan ikkunan smyygien maalaaminen. Sen päätin tehdä ex tempore pari päivää sitten. Pojat lähtivät mummun luo yökylään ja Mika nikkaroi terassin parissa. Siispä ryhdyin tuumasta toimeen.

Ensin tavaroiden siirtäminen. Sitten imurointi ja smyygien pyyhkiminen. Seuraavaksi teippaukset ja lattian suojaaminen. Etsi varastosta maalipurkki, pensseli ja maalikaukalo. Huomaa, että tässä vaiheessa valmisteluihin on mennyt jo järkyttävän paljon aikaa ja et ole päässyt vielä edes maalipurkkia avaamaan.

Tämä lasipöytä piti siirtää tieltä pois. Inspiroiduin tuon vihreän palmuvehkan ja Siparilan Vire-paneeliseinän yhdistelmästä, joten oli pakko napsia myös muutama kuva ja pohtia uutta järjestystä.

Olin ehtinyt jo unohtaa miten turhauttavaa on valmistella jotain pientä hommaa. Miten kauan meneekään aikaa siihen, että pääset tekemään jotain, jonka tekemiseen todellisuudessa ei mene kovinkaan kauaa. Ehkpäkä siksi se aloittamisen vaikeus on välillä iskenyt niin voimakkaasti. Jonkin pienen homman tekemiseen ei menisi oikeasti kauaa, mutta ne valmistelut. Argh!

Vielä vuosi sitten olin toooodella tarkka maalausjäljestä. Ja oikeastaan kaikesta, mikä alkoi olla valmista pintaa. Lähes vuoden asumisen aikana olen huomannut, että ne muutamat pienet jutut, ns. kauneusvirheet, jotka rikkoivat täydellisyyden ovat unohtuneet kokonaan eikä niitä enää arjessa muista tai huomaa. Nyt viimeisiä maalaushommia tehdessä huomasin otteeni muuttuneen hieman ronskimmaksi enkä jaksanut enää sipehtiä maalipintaa. Ei tässä mitään taidetta sentään tehdä, joten huiskin maalin smyygeihin ja olin äärettömän tyytyväinen siihen, että viimeinenkin maalaushomma tuli tehdyksi. Eikä se lopputulos edes silminnähden eronnut aiemmin maalatuista.

Nyt on siis maalausten osalta sisällä valmista. Vihdoinkin! Muutama pikkuinen jälki on seiniin tullut ja ne voisi joku päivä siistiä ja maalata piiloon. Toisaalta, ne ovat niitä niin kutsuttuja elämisen jälkiä. Tuntuu hieman turhalta pieniä jälkiä paikkailla, kun tiedän, että niitä tulee pian lisää. Valkoiset seinät olisivat varmaan olleet hieman armollisemmat. Toisaalta, koti on tehty elämistä varten, ei näyttelytilaksi, joten ehkä meidän seinät kertovat siitä, että täällä eletään täysillä. :)

Inspiroiduin tuosta vihreän ja puun yhdistelmästä niin, että päätin samaan syssyyn kokeilla myös hieman toisenlaista järjestystä. Ajattelin, että katselen tuota Singeriä ja lasipöytää hetken noin. Lasipöydän alla on toinen hieman pienempi lasipöytä, mutta en laittanut sitä vielä tuohon viereen, että ei mene tila turhan ahtaaksi. En tiedä jäävätkö noin vain siirränkö takaisin kuten olivat. Hieman aloin jo harkitsemaan myös sitä, että laittaisiko tuon Singerin myyntiin.  Toisaalta, meillä on yksi huone vielä tyhjillään, joten ehkä katselen vielä tovin miten tavarat löytävät paikkansa ennen kuin luovun mistään. Saas nähdä mitä tässä vielä keksii.

// Anni-Maaria

Raksaviikot 30-31

Huhhui, onpas ollut melkoinen kevät. Edellisestä raksaviikkopäivityksestäkin on aikaa yli kuukausi, pahoittelut tästä. Raksalla on vietetty kaikki mahdollinen aika ja puskettu hommia eteenpäin. Paljon on mennyt aikaa kaapeloinnissa, kattojen alaslaskuissa, iv-putkien asennuksissa sekä seinien ja kattojen levytyksissä. Paljon on toki ollut kaikkea muutakin ohjelmaa aina siivouksista tavaroiden hankintoihin ja kaatopaikkareissuihin. Oman aikansa on ottanut myös materiaalilaskennat ja suunnittelut. Meillä monet asiat ja suunnitelmat ovat eläneet tässä matkan aikana ja muutoksia on tehty suuntaan ja toiseen. Pikku hiljaa sieltä suunnitelmista on kuitenkin löytyneet ne oikeat ratkaisut ja ollaan saatu lukittua ratkaisut ja laitettua tavaroita tilaukseen. On ollut mukava huomata että projektimme kiinnostaa ihmisiä ja olemme saaneet hienoja yhteistyökumppaneita mukaan projektiimme. Näistä mainittakoon mm. kiuastoimittaja Tylo Helo, älylykko- ja hälytysjärjestelmä toimittaja Yale Doorman, hanatoimittaja Oras, valaisintoimittaja Airam sekä maali- ja tasoitetoimittaja Teknos. 

Teen seuraaviin muutamaan päivitykseen koosteet näistä perässä laahaavista raksaviikkopäivityksistä ja palaan myöhemmin tiettyihin työvaiheisiin, joista haluan kirjoittaa tarkemmin.

Tästä päivityksestä löytyy siis raksaviikot 30-31.


Raksaviikko 30:

Seinien levytys jatkui sitä mukaan kun ehdin vetämään kaapeleita. Pitkään pähkäiltiin ikkunoiden smyygejä ja alla kuva miten ne päädyttiin tekemään.

2x2,5 asennuskaapelia meni yli 200m kaikenkaikkiaan. Sitä käytettiin kaiuttimille sekä led-muuntajien ja led-nauhojen välillä.

Audiojärjestelmien ohjain paneelit ylhäällä. Vasemmalla monihuonejärjestelmän paneeli ja oikealla huonekohtaisen järjestelmän ohjain. Bixbox on ns. tuplakojerasia ja sen "koteloon" asennetaan tuon huonekohtaisen järjestelmän muuntaja ja näkyville jäävään osaan tulee sitten tuo ohjain. 

Asuintilojen ja varaston (jonka yhteyteen tulee tekninentila) välille puhkaisin reiän, josta vedetään ilmanvaihdon tulo- ja poistoilmat iv-koneen ja ilmanvaihdon jakoboxin välille. Kirjoittelen meidän iv-järjestelmistä tarkemmin erikseen, ne ovat hieman normaalista poikkeavat.

Seinien levytykset etenee ja hienoa kun tilat hahmottuvat.

Raksaviikko 31:

Tällä viikolla alkoi varsinaiset iv-putkien asennukset. Meillä käytettävä putki on zehnderin 90mm taipuisaa iv-putkea joka on rakenteeltaan kaksikerrosputkea.

Iv-putki on tulpaputkea, jossa on sielä ja antistaattinen sisäpinta. Sisäpinnan ja ulkopinnan väliin muodostuu eristävä ilmakerros ja tämän vuoksi nämä putket eivät tarvitse erillistä kondenssieristystä.

Ilmanvaihdon tulo- ja poistoilman jakolaatikot. Näihin tulee kanavat iv-koneelta ja näistä sitten jaetaan kanavat huoneisiin.

_todella_ yksinkertainen ja nopea asennustapa iv-kanavalle tähän iv-venttiilinpohjaan.

Iv-putki kiinnitetään pikakiinnitysklipsillä tähän runko-osaan kiinni.

Kattoa koolatessa neljään huoneeseen tehtiin katon alaslaskun yhteyteen ns. hylly johon tulee epäsuora led-valo.  Alla muutama kuva takkahuoneen katon teosta.

Olohuoneen seinät alkaa olemaan kaikki jo levytettyinä.

Anni toi maalimalleja seinille, jotta päästiin katsomaan värejä todellisissa valoissa.

Keittiön kalusteiden taustaseinälle asennettu tuennat kalusteita varten ja villat paikoillaan. Meidän makkari on keittiön seinän takana, seinä on onneksi 150mm paksu (koska on kantava), joten siihen saatiin hyvä kerros villaa ja täten myös hyvä äänieristävyys.

Kevät alkoi näyttämään ensimerkkejä ja lumet alkoivat sulamaan. Talven aikana oli mukava huomata, että tulevan terassin paikalle ei talven tuiskuissa juurikaan tullut lunta, eli oletettavissa on että valmiillakaan terasilla ei kauheita kinoksia olisi.

//Mika