Viimeiset maalaushommat sisällä tehty!

Tajusin juuri, että olemme asuneet tässä talossa nyt 9 kuukautta. Ja vasta pari päivää sitten sain vihdoin ja viimein tehtyä viimeiset maalaukset sisältä valmiiksi. 9 kuukautta, sehän on vähän kuin olisi vauvaa odottanut ja nyt saanut viimein synnytettyä. :D 

Tämä "odotusaika" ei ollut suinkaan helpoimmasta päästä. Välillä on pitänyt lähes pakottaa itsensä tekemään jotain. Toisinaan on ollut myös huumori kaukana näistä maalaushommista. Viime kesänä, kun minulla oli aikaa maalata oli aivan sairaan kuuma. Ei onnistunut maalaaminen päivällä, illalla eikä yölläkään, kun oli vaan niin kuuma. Koko ajan. Maali nahkoittui ja ammattimaalareillakin oli kuulema haasteita. Sitten kun sää oli parempi ei ollutkaan enää aikaa maalata. Niinpä maalaushommat jäivät rästiin muuton jälkeiselle ajalle.

Alkukevään aikana sain tehtyä rästilistalta pois monta maalaushommaa. Viimeisimmäksi jäi ehkä kaikkein huomaamattomimmat: ulko-oven ja aulan ikkunan smyygien maalaaminen. Sen päätin tehdä ex tempore pari päivää sitten. Pojat lähtivät mummun luo yökylään ja Mika nikkaroi terassin parissa. Siispä ryhdyin tuumasta toimeen.

Ensin tavaroiden siirtäminen. Sitten imurointi ja smyygien pyyhkiminen. Seuraavaksi teippaukset ja lattian suojaaminen. Etsi varastosta maalipurkki, pensseli ja maalikaukalo. Huomaa, että tässä vaiheessa valmisteluihin on mennyt jo järkyttävän paljon aikaa ja et ole päässyt vielä edes maalipurkkia avaamaan.

Tämä lasipöytä piti siirtää tieltä pois. Inspiroiduin tuon vihreän palmuvehkan ja Siparilan Vire-paneeliseinän yhdistelmästä, joten oli pakko napsia myös muutama kuva ja pohtia uutta järjestystä.

Olin ehtinyt jo unohtaa miten turhauttavaa on valmistella jotain pientä hommaa. Miten kauan meneekään aikaa siihen, että pääset tekemään jotain, jonka tekemiseen todellisuudessa ei mene kovinkaan kauaa. Ehkpäkä siksi se aloittamisen vaikeus on välillä iskenyt niin voimakkaasti. Jonkin pienen homman tekemiseen ei menisi oikeasti kauaa, mutta ne valmistelut. Argh!

Vielä vuosi sitten olin toooodella tarkka maalausjäljestä. Ja oikeastaan kaikesta, mikä alkoi olla valmista pintaa. Lähes vuoden asumisen aikana olen huomannut, että ne muutamat pienet jutut, ns. kauneusvirheet, jotka rikkoivat täydellisyyden ovat unohtuneet kokonaan eikä niitä enää arjessa muista tai huomaa. Nyt viimeisiä maalaushommia tehdessä huomasin otteeni muuttuneen hieman ronskimmaksi enkä jaksanut enää sipehtiä maalipintaa. Ei tässä mitään taidetta sentään tehdä, joten huiskin maalin smyygeihin ja olin äärettömän tyytyväinen siihen, että viimeinenkin maalaushomma tuli tehdyksi. Eikä se lopputulos edes silminnähden eronnut aiemmin maalatuista.

Nyt on siis maalausten osalta sisällä valmista. Vihdoinkin! Muutama pikkuinen jälki on seiniin tullut ja ne voisi joku päivä siistiä ja maalata piiloon. Toisaalta, ne ovat niitä niin kutsuttuja elämisen jälkiä. Tuntuu hieman turhalta pieniä jälkiä paikkailla, kun tiedän, että niitä tulee pian lisää. Valkoiset seinät olisivat varmaan olleet hieman armollisemmat. Toisaalta, koti on tehty elämistä varten, ei näyttelytilaksi, joten ehkä meidän seinät kertovat siitä, että täällä eletään täysillä. :)

Inspiroiduin tuosta vihreän ja puun yhdistelmästä niin, että päätin samaan syssyyn kokeilla myös hieman toisenlaista järjestystä. Ajattelin, että katselen tuota Singeriä ja lasipöytää hetken noin. Lasipöydän alla on toinen hieman pienempi lasipöytä, mutta en laittanut sitä vielä tuohon viereen, että ei mene tila turhan ahtaaksi. En tiedä jäävätkö noin vain siirränkö takaisin kuten olivat. Hieman aloin jo harkitsemaan myös sitä, että laittaisiko tuon Singerin myyntiin.  Toisaalta, meillä on yksi huone vielä tyhjillään, joten ehkä katselen vielä tovin miten tavarat löytävät paikkansa ennen kuin luovun mistään. Saas nähdä mitä tässä vielä keksii.

// Anni-Maaria

Kiinteiden ikkunoiden verhoratkaisut

Meille on tulossa isot kiinteät ikkunat keittiö-ruokailutila-olohuoneeseen sekä takkahuoneeseen. Isoja 20x23 kokoisia kiinteitä ikkunoita on tulossa näihin tiloihin yhteensä viisi. Lisäksi aulassa on yksi 12x23 kokoinen ja takkahuoneessa yksi 20x6 kokoinen kiinteä ikkuna. Isot ikkunat tuovat ihanasti luonnonvaloa tilaan, mutta asumme taajama-alueella niin, että molemmin puolin taloa sekä takapihan puolella on naapurit. Näin ollen toisinaan voi olla ihan kiva saada hieman yksityisyyttä ja sen vuoksi ikkuinoihin on tarpeen asentaa jonkin sortin verhosysteemit.

Pinta-asennuksella olevat sälekaihtimet tai tavalliset rullaverhot eivät jotenkin ajatuksena houkuta, joten tällä hetkellä vaihtoehtoina ovat lamelliverhot tai screenkaihtimet. Kokemusta ei ole kummistakaan, joten täytynee vielä perehtyä tarjontaan ja ominaisuuksiin sekä tietysti hintoihin.

Päässäni on mielikuva, että lamelliverhot olisivat jotenkin ilmavan raikkaat ja valo pääsi pilkahtelemaan väleistä. Käsittääkseni lamelliverhoilla saa kuitenkin blokattua näkyvyyttäkin aika hyvin. Monesti tuntuu, että mikäli sälekaihtimet ovat alhaalla ja auki antaa se jo hieman suojaa ja näköestettä. Ajattelisin, että lamelliverhoilla päästään vähintäänkin tähän samaan tunnelmaan.

Screenkaihtimet ovat ikäänkuin rullaverhot, jotka suodattavat ja säätelevät auringonvaloa, mutta säilyttävät silti näkymän ulos. Meidän isot ikkunat ovat pääosin katetulle terassille, joten aurinko ei pääse porottamaan suoraan ikkunoista sisälle. Screenkaihtimia voi asentaa sekä ikkunan sisä- että ulkopuolelle ja niihin on saatavilla myös moottoriohjaus, jonka voi liittää kotiautomaatioon. Ominaisuuksiltaan screenkaihtimet/-verhot olisivat varmasti todella hyvät, mutta jotenkin minulla on sellainen mielikuva, että ne ovat aika arvokkaat. Lisäksi en ihan syty ajatukselle, että verhot joko ovat auki tai kiinni. Voihan verhot laittaa osittain aukikin, mutta mielestäni se näyttää jotenkin hieman tökeröltä.

Kuva: www.kaihdinliikesandberg.fi/screenit

Kuva: www.kaihdinliikesandberg.fi/screenit

Mikäli kiinnostuit screenkaihtimista niin käy lukemassa lisää tietoa täältä tai täältä.

Lamelliverhojen valikoimiin en ole vielä sen tarkemmin perehtynyt, mutta niitä näyttää olevan myynnissä monessa paikkaa ihan Jyskistä alan erikoisliikkeisiin. Kokoja on hyvin saatavilla ja malleja on mahdollista muokata omiin mittoihin sopivaksi eli lamelleja voi joko kaventaa tai lyhentää. Pystylamelleja on saatavilla eri väreissä sekä erilaisilla ominaisuuksilla valoaläpäisevistä pimentäviin.

Löysin Arctic Storen sivuilta muutamia ideakuvia, jotka vahvistavat omaa visiota. Meille on siis tällä hetkellä tulossa hyvin todennäköisesti lamelliverhot kiinteisiin ikkunoihin!

Valoa tulee, mutta näkyvyys on blokattu!

Näkyvyyttä pystyy hyvin säätämään.

Tässä lamellit on asennettu kattoon. Tätäkin vaihtoehtoa on pohdittu. 

Väriä elämään! Saatavilla sateenkaaren kaikki sävyt, mutta me pitäydytään kuitenkin (tylsästi) valkoisessa. :)
Tässä myös yksi kiinnitysvaihtoehto, kisko seinään asennettuna.

Huomasin, että Arctic Storella on liike myös Kuopiossa, joten täytynee käydä kyselemässä vähän hintoja ja selvittää olisiko Kuopiossa muitakin alan liikkeitä. Luulen, että näissäkin tuotteissa on eroja käytettävyydessä ja kestävyydessä sen mukaan ostaako ne Jyskistä vai alan ammattilaiselta. Saisivat olla meidän verhotkin sen verran vahvaa tekoa, että pysyvät särmänä koira- ja lapsiperheen arjessa!


// Anni-Maaria

P.S. Jos teillä on käytännön kokemuksia lamelliverhoista niin mielellämme kuulisimme niistä! Saa myös vinkata mistä saa parhaat lamelliverhot parhaaseen hintaan! :)